Kohti tuntematonta ja kuulumisia sieltä

Heippa kaikki ! Minä olen siis jo päässyt tänne rapakon toiselle puolelle ja tänne kuuluu tosi hyvää. Elämä alkaa kohta tuntua jo melko normaalilta täällä maissi peltojen keskellä, farmilla täynnä eläimiä. (heppoja joita on noin 40, kissoja ja maailmaan ihanimpia koiria). Olen sopeutunut tänne mielestäni hyvin ja tästä suuri kiitos kuuluu isäntäperheelle, joka on ottanut mut hyvin mukaan niitten elämään. Näitten parin päivän sisällä oon tehnyt tosi paljon kaikkea, varsinkin mun host-siskon ja sen kavereiden kanssa.

Lupaan tässä parin päivän sisällä kirjotella lisää elämästä täällä mutta sitä ennen tässä on teille kuvia perheen kanssa vietetyistä läksiäisistä, pakkailusta, viimisestä päivästä Suomessa sekä matkasta.

Minä, isi ja mun veljentyttö  <3

Läksiäiset vietettiin siis rapuisissa merkeissä namnam!

Minä , mun veli ja sen toinen tyttö senni <3 ! Tota hymyä on jo ikävä voivoi!

Yammy!

Viiminen päivä aamu kului pakkaillessa. Olin ihan varma etten saa mun kamoja mahtumaan laukkuihin, mutta ne mahtu yllättävän hyvin. Oikeestaa se oli äitin ansiota, jos mä oisin yksin alkanu ahtaa niit kamoi, nii siit ei ois tullu sit taas yhtää mitää:D 

Tossa näkyy joitain noita tulisaisia. Toin siis näille suomalaista suklaata, salmiakkia, marimekon servettejä, sellasen aalto vaasin, iittalan kivi tuikun, Suomen kartan mallisen magneetin, hirvi avaimenperän, dvd:n missä oli musiikkia sekä kuvia Suomen luonnosta ja sit tommosen meet the finns kirjan, jossa kerrotaan faktoja suomesta huumorilla höystettynä.

 

Tää perhe tykkäs varsinkin tosta kirjasta. Ne naureskeli meidän oudoille tavoille ja ihmetteli mikseivät suomalaiset puhu tuntemattomille. Näkemisen arvoiset oli myös näitten järkyttyneet ilmeet kun ne luki kuinka me suomalaiset menemme polttavan kuumiin saunoihimme kaikki yhdessä alasti. Toi kirja on minusta ihan must have tuliainen. Ne tykkäs myös magneetista ja mun siskon kaveri sano fazerin mansikka vanilja suklaata taivaalliseksi ja mä kyllä komppaan sitä ! (en oo ainakaa vielä löytäny jenkeistä yhtään suklaata jota vois verrata fazerin siniseen)

Pakkaammisen jälkeen mun veljet perheineen sekä mun parhaat kaverit tuli vielä viimeistä kertaa kahville. Sukulaisten lähdettyä vietettiin sauna ilta tyttöjen kesken, uitiin ja juteltiin. Puolen yön aikoissa Pauliina ja Jenni lähti kotiin, mutta Henni ja Roosa jäi vielä sillä nää ihanat lähti saattaa mua kentälle isin ja äitin kanssa.

Lento kentällä piti olla neljältä. Käytin launeen mäkin autokaistalla fiilistelemässä (syömässä), ja sitten lähdettiin matkaan puol kolmen paikkeilla. Takapenkki täyttyi väsyneistä jutuista ja hulluista naurukohtauksista, sillä kukaan meistä ei ollut nukkunut vähään aikaan.   

Lento kentällä vuodatettiin vielä ne viimeiset kyyneleet, näinhän mä näitä rakkaimpia ja lähimmäisiä viimeista kertaa vuoteen. Suru muuttui kuitenkin aika nopeasti innostukseksi, iloksi ja jännitykseksi. Löysin kentältä heti vaihtari kamuja joiden kanssa olin ja lentelin koko päivän.

Lennettiin eka Helsingistä Frankfurttiin, lento kesti vain jonku kaks tuntia. Pääsin istumaan toisen vaihtarin Meerin viereen sillä siinä ei istunut ketään. Toinen lento kestikin hieman kauemmin, 9 tuntia! En oo ikinä istunu niin kauaa koneessa ja matka Chicagoon kyllä tuntuki ikuisuudelta niissä ahtaissa penkeissä. Onneks pääsin taas istumaan Meerin viereen venksailtuamme hetken erään ruotsalais? rouvan kanssa. Ja kattokaa toi alin kuva lennettiin Grönlannin yli ja se oli musta upeen näkönen, jäätikköä ja vuoria.

Se fiilis ku koneen pyörät osu maahan Chicagon kentällä on sanoin kuvaamaton. Sillon sitä vasta tajus, että on oikeesti tulos jenkkeihin asuu vuodeksi. Chicagon korkeat rakennukset jotka näkyivät horisontissa sai mut vielä enemmän innotumaan, enkä pystynyt lopettamaan hymyilyä.

Mun ekat dollarit :) näitä pääsin tuhlailemaan mun ekaan ostokseen jenkeissä, joka oli tietenkin mäkkäriä hups ! no mut oli nälkä eikä ollu muuta lähellä :D

Chicagosta jatkoin parin muun vaihtarin kanssa pienellä koneella Detroittiin. Se matka kesti vain tunnin, mutta oli lennoista ahdistavin. Jännitin todella paljon perheen tapaamista, mutta turhaan. Kentällä mua oli vastassa mun sisko ja sen tosi hyvä kaveri. Ne oli tehny mulle maailman söpöimmän pinkki glitterisen kyltin, mutta unohettiin ottaa kuva kun oltin niin täpinöissämme.

Ilta jatkui pizzan ja valehtelevien viettelijöiden kolmannen kauden päätös jakson merkeissä. Must oli tosi jännää kattoa mun addiktio ohjelmaa suorana lähetyksenä jenkeissä.

Heräsin maanantaina kello 12 ja menin Suomen aikaa kello 6 keskiviikkona nukkumaan. Olin siis 38 tuntia hereillä, jos ei lasketa puolen toist tunnin unia koneessa. No oonkin saanu nukkua noita uni velkoja pois koko viikon. 

Mutta tähän loppuun voisin ilmottaa että oon niin ilonen  siitä että uskalsin lähteä tänne !:)
Mutta nyt good night everybody ja sori jos toi teksti oli vähä tönkköä ! Ei oikeesti lupaa hyvää ku oon alkanu nyt jo ajattelemaan englanniksi !